Kissajahti

Talomme edellisellä omistajalla ei ollut eläimiä, joten naapurimme vapaana kulkeva kissa oli tottunut pitämään piha-aluettamme reviirinään. Niinpä Pyry pääsi toteuttamaan uuden reviirinsä puhdistustoimia usein. Tuolla se tunkeilija lymyää kuvassa kuusen alla ja Pyrykin on jo vainunnut sen.

Pyry ei halunnut tehdä tuttavuutta seudun alkuasukkaisiin, vaan pyrki ajamaan ne aina pois.

Naapurin kissa ei halunnut jäädä tappelemaan, mutta se kiipesi usein mieluummin puuhun, kuin juoksi karkuun.

Pyry halusi tietysi jäädä puun alle odottamaan.

Vein Pyryn vähäksi aikaa sisälle, jotta toinen kissa pääsee poistumaan paikalta. Onneksi se osasi tulla taitavasti myös alas puusta, eikä jäänyt sinne jumiin päiväkausiksi.

Ulos palattuamme Pyry meni heti tarkistamaan vieläkö naapurin kissa killuu puussa. Onneksi se oli jo mennyt menojaan.

Talviunilla

Talviaikaan ulkoilu ei ollut aivan niin mieluisaa Pyrylle, kuin kesällä, vaikka se päivittäin ulkona kävikin. Välillä lämmin peti kiinnosti lumista ja kylmää ulkomaailmaa enemmän.

Metsolahden uudessa kodissa Pyry nukkui enimmäkseen sänkymme jalkopäässä. Oma pieni peti ei sitä enää juurikaan kiinnostanut. Annoimme sen nukkua yötkin samassa sängyssä kanssamme.

Hyvin usein se lepäili pää sängyn päädyn päällä, kuten näissä kuvissa.

Matot rullalle ja pihalle

Kuului rapinaa ja kuopsutusta. Arvasin, että nyt saa matto kyytiä viereisessä huoneessa. Menin katsomaan ja Pyryhän siellä makoili viattoman näköisenä myllätyn maton päällä. Taisi olla vähän tylsää.

Pyry siirtyi portaikkoon ja katseli kaiteen raosta alakerran ikkunasta ulos.

Sitten se meni alakertaan keittiöön ja katseli ikkunasta ulos.

 

Tämän jälkeen oli vuorossa olohuoneen ikkunasta tuijottelu.

Katseltuaan ulkomaailmaa riittävän monesta vinkkelistä, se päätti, että ulos olisi päästävä. Niinpä sitten Pauliina lähti ulkoilemaan Pyryn kanssa. Minä tyydyin ikuistamaan ulkoilutapahtumaa ikkunan läpi.

Vuoden viimeinen päivä

Uudenvuoden aattona oli kaunis ilma. Aurinkokin paistoi välillä. Kävin ensin Pauliinan kanssa kahdestaan kävelyllä. Pyry haaveili sillä aikaa ulos pääsystä katsellen olohuoneen ikkunasta.

Lähdimmekin vielä koko porukka ulkoilemaan.

Pyry tykkäsi erityisesti mäntyjen raapimisesta.

Piha-alueella Pyry kulki mielellään laattoja pitkin, kun piha ja tie olivat todella jäiset ja liukkaat.

Tonttuilua

Jouluaaton innostamana sovittelin Pyrylle tonttulakkia.

Ilmeestä päätellen tontun rooli ei herättänyt Pyryssä suurta innostusta.

Koitin vielä saada Pyryä poseeraamaan hienosti ja yritin asetella lakkia paremmin, mutta Pyry viittasi kintaalla tonttuhommille.

Näin on parempi.

Pakkasesta viis

Pyry tykkäsi olla ulkona melko kylmilläkin keleillä. Monesti itseä ei huvittanut lähteä ulos pakkaseen, mutta Pyry halusi pihalle. Kiinnitin Pyryn flexin usein kuistin portaiden kaiteeseen ja Pyry sai olla pieniä aikoja yksin ulkona. Kävimme tietysti tiuhaan katsomassa, että Pyryllä on kaikki kunnossa.

Pyry saattoi vain istua paikallaan pitkiä aikoja tarkkaillen ympäristöä.

En muista kuinka kylmää tuona kuvauspäivänä oli, mutta ilmeisesti aika reilusti oli pakkasta, koska kuistin ikkunoihin oli tullut komeita jääkukkia.

Pauliinakin oli ihan jäässä omalta lenkiltä palatessaan.

Kelin vähän lämmettyä uskaltauduin minäkin Pyryn kanssa ulos.

Ankaraa ulkoilua

Uudessa asuinpaikassa Pyryn ulkoilumäärät lisääntyivät entisestään. Eipä se juurikaan sisällä halunnut olla. Lähialueella oli niin paljon kaikenlaista uutta ja ihmeellistä tutkittavaa. Menoa ei haitannut sen paremmin lumisade kuin pakkanenkaan.

Rauhallisessa Metsolahdessa Pyry uskaltautui tekemään pidempiä reissuja kuin Muuramessa. Tässä tutustutaan Pönttövuoren lähellä olevaan junaradan alikulkutunneliin.

Ankara ulkoilu vaati veronsa ja iltaisin nukutti hyvin.