Kesällä 2011 teimme viikon reissun Kolille. Varsinainen majapaikkamme sijaitsi Hattusaaressa Kolin lähistöllä. Päätimme ottaa Pyryn mukaan reissuun, koska meillä oli sama mökki käytössämme koko viikon ja lemmikkieläimet oli siellä sallittu.
Pyryllä oli valjaat mukana ja kävelytimme sitä valjaissa flexin avulla. Virittelin myös puiden väliin pyykkinarun, johon flexin kahvan sai pujotettua ja flexi pääsi liukumaan narua pitkin. Pyry sai olla välillä siihen kytkettynä. Tuo viritys ei kyllä kauhean hyvin toiminut, vaan flexi tuppasi jämähtämään naruun kiinni ja liikkuma-ale jäi pieneksi.
Pyry viihtyi paikassa oikein hyvin. Pari kertaa se onnitui karkaamaankin, mutta onneksi ei lähtenyt kauas. Yhden kerran se melkein livahti makuuhuoneen ikkunasta, jossa oli irtonainen hyttysverkko. Alla olevassa kuvassa Pyry on verkon edessä ja hetkeä myöhemmin se roikkui puoliksi pihalla. Sain napattua sen viime hetkellä kiinni ja nostettua takaisin. Toisella kerralla se livahti saunan ikkunasta ja pääsi pihalle asti. Jossain vaiheessa se onnistui myös säntäämään karkuun flexin kanssa ja flexi tarttui ränniin kiinni, mikä pysäytti karkulaisen.
Mökissä Pyry viihtyi parhaiten korkealla parvella. Sieltä se tarkkaili palvelijoidensa toimia.
Mahdollisimman korkealle oli tietysti päästävä. Parven kaiteella kiipeily näytti hurjalta, mutta hyvin Pyry siellä pysyi.
Portaiden käyttäminen alastulossa oli tietysti Pyryn mielestä turhaa, kun naulakon kauttakin pääsi kulkemaan. Tästä vain oikaistaan kaiteen välistä näin.
Ja sitten naulakon päälle pötköttämään.
Pyryllä oli kaikilla reissuillamme mukana sama pieni raapimapuu, jonka alaosassa olevassa laatikossa se tykkäsi olla välillä omissa oloissaan.
Mökissä oli reilun kokoinen tupakeittiö ja siellä oleva ruokailupöytä oli Pyryn mielestä hyvä makuu- ja pesupaikka.
Varsinkin, jos joku oli aikeissa syödä jotakin, tai muuten vain tuli istumaan pöydän ääreen, niin hetken päästä Pyry oli pöydällä. Näinhän se kyllä tuppasi menemään kotonakin.
