Pieni metsikkömme oli jo aivan sula. Pyry oli kiinni kuistin kaiteeseen kiinnitetyssä flexissä ja katseli tarkkaavaisesti metsikköön.
Naapurin kissahan siellä taas oli.
Tällä kertaa se lähti karkuun minua, eikä Pyryä, kun lähestyin sitä kuvausaikeissa. Nyt se ei kiivennyt puuhun, vaan hipsi vähin äänin pois paikalta. Pyry seurasi sen poistumista silmä kovana.
Pyry tuijotteli pusikkoon vielä pitkään naapurin kissan lähdettyäkin, ettei se vaan lymyilisi jossakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti