Takatalvi!

Kevät oli jo pitkällä ja maa lähes lumeton, kun sitten eräänä yönä satoi lunta oikein kunnolla. Aamuinen järkytys oli siis suuri. Pyrykin oli ihmeissään.

Vasta pari päivää aikaisemmin olin koonnut pihakaluston suojaksi ostamani paviljongin. Nyt sekin sai kunnon koeponnistuksen lumimassojen alla.

Toinen lempipaikka

Edellisessä postauksessa kerroin Pyryn uudesta lempipaikasta. Jo aikaisemmin oli tullut selväksi, että Pyry viihtyi erittäin hyvin kuistimme portaiden kaiteella. Siitä sillä oli näkyvyys laajalle alueelle ja siinä oli myös hyvä kuunnella luonnon ääniä. Jos siis Pyry oli ulkona kytkettynä, niin se oli suurimman osan ajastaan joko pihakaluston päällä tai kaiteella.

 

Pyryn 7 metrinen flexi oli yleensä kiinnitettynä kaiteeseen narulenkillä ja karbiinihaalla. Flexi oli aluksi vähän turhankin järeä, kun kevyempää ei silloin löytynyt näin pitkänä. Seuraava oli paljon ohuempi ja pituus kasvoi vielä metrillä. Sen kanssa Pyry pääsi kurkistamaan jo talon taaksekin.

Uusi lempipaikka

Siskoni luopui vanhoista pihakalusteistaan ja halusi lahjoittaa ne meille. Niinpä kävin hakemassa ne vuokraperäkärryllä Tampereelta. Kolmen nojatuolin, sohvan ja pöydän yhdistelmä sopi tiiviisti aseteltuna pihallamme olevalle laatoitukselle.

Purettuani lastin päästin Pyryn ulos maakoukussa olevaan narukelaan kytkettynä. Ensin se suuntasi nuuhkimaan auton eturengasta. Ehkä siihen oli matkalla tarttunut mielenkiintoisia hajuja.

Sitten se tutki kalusteet ja huomasi niiden mukavuuden. Tämän jälkeen ei seuraavaan syksyyn mennessä varmaan sellaista päivää ollutkaan, ettei Pyry olisi tähystellyt tuolin reunalta tai lepäillyt pehmusteen päällä.

Kevät lähestyy

Ensimmäinen talvemme Metsolahdessa ei ollut erityisen luminen, joten huhtikuun alun lämpimät kelit saivat jo maan paljastumaan monin paikoin.

Pieni metsikkömme oli jo aivan sula. Pyry oli kiinni kuistin kaiteeseen kiinnitetyssä flexissä ja katseli tarkkaavaisesti metsikköön. 

Naapurin kissahan siellä taas oli.

Tällä kertaa se lähti karkuun minua, eikä Pyryä, kun lähestyin sitä kuvausaikeissa. Nyt se ei kiivennyt puuhun, vaan hipsi vähin äänin pois paikalta. Pyry seurasi sen poistumista silmä kovana.

Pyry tuijotteli pusikkoon vielä pitkään naapurin kissan lähdettyäkin, ettei se vaan lymyilisi jossakin.